Aihearkisto: Ruoka

Suoli aiheuttaa mulle huolia

Siinä vaiheessa, kun ihminen googlailee lähes päivittäin erilaisista suolisto-ongelmista ja runoilee hakusanoiksi mm. riimin ”sipuli ripuli”, niin tietää, ettei oo kaikki ihan kunnossa. Mun vatsa on alkanut taas oireilemaan enenevissä määrin enkä oikein tiedä mitä kautta tätä taas lähtis selvittämään missä syy luuraa ja mikä ruoka-aine ei kenties sovikaan.

Kärsin joskus vuosina 2005-2008 monennäköisestä vaivasta ja minulla oireili sekä nivelet, että suolisto. Tuolloin tutkittiin mm. laktoosi-intoleranssin, keliakian, Crohnin taudin ja Colitis Ulserosan mahdollisuudet ja nivelpuolella epäilyä heitettiin niin nivelreuman, borrelioosin kuin Ehlers Danlossinkin suuntaan. Mitään ei löytynyt. Ei yhtään mitään. Mutta täytyy sanoa, että se paksusuolen tähystys olisi ehkä ollut hyvä tehdä ennen lääkityksen aloittamista eikä sitten 1,5 vuoden kortisonin syömisen jälkeen, olisi voinut näyttää vähän erilaiselta..

Oireiden sitten pitkän sairastamisen jälkeen pikku hiljaa hiivuttua purettiin lääkitys ja olen saanut olla monta vuotta melkoisen rauhassa kyseisten vaivojen suhteen. Toki joka ikinen kerta, kun peukaloniveleni kipeytyy, pelästyn, että taasko se kaikki alkaa, mutta joskus viitisen vuotta sitten mun hoitosuhteet sairaalan poliklinikoille lopetettiin, kun todettiin mun olevan kaikin puolin taas ok. (olin yhtä aikaa hoidettavana sisätautien-, reumatautien, suu- ja leukatautien ja naistentautien poleilla.. )

Nyt on kuitenkin taas viime kuukausina alkanut sisälmykset osoittaa merkkejä siitä, ettei kaikki ole kunnossa. En mä nyt halua sen enempää kakkajuttuja kirjoittaa, mutta sanotaanko, että ikinä ei voi tietää koska ja missä mun vatsa päättää, että nyt hei helvetillinen kipu päälle ja se ei sitten helpota ennen kuin on paskonut itsensä tyhjäksi lähes päästä saakka. Kipu on todellakin kova ja siihen liittyy usein pahoinvoinnin tunne ja kamala kylmähiki. Kylpyhuoneen lattialla on tullut heijattua itseäni sikiöasennossa ilta jos toinenkin.

Kuvankaappaus 2014-6-23 kello 20.19.39

Kohtaukset olivat pitkään niin harvoja ja satunnaisia, että en niistä pahemmin huolestunut, mutta nyt oireilun selkeästi tihennyttyä olen koittanut alkaa pistämään syömisiäni ja oireilujani ylös. Pitkän aikaa meni niin, että mitään yhteistä nimittäjää en syömistäni asioista keksinyt, mutta pari viikkoa sitten thaikkuravintolakeikan jälkeen kivusta ilmoittaessani mieheni esitti kysymyksen: ”voisko se johtua sipulista?”

Niin, voisko se johtua sipulista? Tommi heti samalla kysymystä esittäessään googletteli asiaa ja löysi jostain infoa, että pujoallergiaan voi toisinaan liittyä ristiallergiana yliherkkyys myös mm. sipulille. Mä en ollut tällaisesta koskaan ennen kuullutkaan. Vastaan tuli myös prebiootti nimeltä inuliini, jota esiintyy luonnostaan mm. juurikin sipulissa, valkosipulissa ja parsassa ja voi aiheuttaa joillakin ihmisillä vatsavaivoja. (Niin no, ihan mikä vaan voi aiheuttaa joillakin ihmisillä vatsavaivoja.. ) Ja ainakin nyt viimeiset kerrat kun kohtaus on iskenyt, on ruokani hetkeä aiemmin sisältänyt sipulia.

Kuvankaappaus 2014-6-23 kello 20.19.25

Mä olenkin tässä nyt viime päivinä miettinyt, että millaisella ruokavaliolla sitä oikein alkaisi tätä asiaa tutkimaan ja kokeilemaan. Jättämällä nyt vaan kaikki sipulihommat pois (miten voi ihminen laittaa ruokaa ilman sipulia? Mä rakastan sitä!!) vai aloittaa ihan jollain super yksinkertaisella syömisellä ja lisätä aineksia sitten pikku hiljaa oloa kuulostellen?

Mikäli tämä nyt tuntuu tästä kovinkin vielä pahenevan, niin lääkärikeikkaahaan se sitten pukkaa, mutta ajattelin, että voisin nyt ensin koittaa vähän tutkiskella tätä asiaa ruokapäiväkirjan avulla. Olisi sitten lekurillekin lisää tietoa mikäli ei oireilu vähene ja vastaanotolle päädyn.

Paula Heinosen Vihdoinkin hyvä olo – Suolisto kuntoon ruokavalion avulla kirja tuli googletteluissani aika usein vastaan.. se kuulostaisi vallan meikäläselle sopivalta opukselta. Pitänee suunnata huomenna kirjastoon.

Tää on nyt vähän tällaista ääneen pohtimista, ja keskustelun herättelyä mikäli teistä kellään olisi kokemuksia samanlaisesta oireilusta tai siitä millaisella ns. koeruokavaliolla on sellaisen aiheuttajaa mahdollisesti lähdetty haarukoimaan.

Mainokset
Avainsanat: ,

Paino junnaa, jes!!!!

Lupailen blogin kuvauksessa, että täällä ei raportoida kilojen ja senttien muutoksia ja pysyn lupauksessani, vaikka nyt hieman painotilanteestani kirjoitankin. Ei nimittäin ole tapahtunut mitään muutoksia! Tässä tilanteessa, kun arki ei ole läheskään yhtä aktiivista kuin työssä käydessä, olisi suuri vaara ja mahdollisuus siihen, että paino lähtisi hiipimään salakavalasti ylöspäin. Ja omassa, jo reippaasti ylipainoisessa tilanteessani se ei todellakaan olisi toivottua. Siksi olenkin iloinen siitä, että tunnun vihdoin pysäyttäneen viime vuosien painonnousu”kierteen”. (mikä kierre se on, jos suunta on täyttä höyryä ylöspäin??”)

Kuvankaappaus 2014-3-21 kello 22.31.38

Viime vuoden kesän ja syksyn aikana suli kuin huomaamatta joku kuutisen kiloa ja siihen oli yhtenä syynä vamaan kilpirauhaslääkityksen asettuminen uomiinsa. Mitään oma-aloitteista laihduttamista, kun en ole ”harrastanut”. Nyt olen sitten pysytellyt joulukuusta saakka samassa painossa. Ja sitä taustaa vasten, että perusaktiivisuuteni taso on työssäkäymisen ajasta huomattavasti tippunut, niin en voi olla muuta kuin iloinen asiasta.

Olen sanonut, etteivät kilot minua juurikaan kiinnosta, mutta en minä nyt tietenkään lisääkään laardia ympärilleni toivo. Aina toitotetaan, että ”ei kukaan lihava voi oikeasti olla itseensä tyytyväinen”, mutta en mä ole koskaan jaksanut itseäni kovinkaan soimata kiloistani. Kroppa on muuttunut elämäntilanteiden myötä ilman, että olen hirveästi jaksanut olla huolissani ulkomuodostani. Niinä aikoina, kun painonnousu oli pahinta, oli minulla todellakin suurempia murheita mietittävänäni kuin paino. Ja samoin se on nyt. Jos minun pitäisi valita, että haluaisinko mieluummin muutoksia kehooni vai pääni sisältöön, niin vastaus olisi jälkimmäinen.

Kuvankaappaus 2014-3-21 kello 22.31.13

Vaikka pääni sisältö kiinnostaakin minua vartaloani enemmän, niin osaan silti olla iloinen tuosta painonnousukiidon katkeamisesta. Se tarkoittaa, että olen tehnyt jotain oikein. Vaikka syömiseni ovatkin edelleen melko rempallaan ja huomaan edelleenkin sortuvani tunnesyömiseen, niin en mä ehkä ihan hunningolla sentään ole. Jos olisin, niin paino olisi kyllä jatkanut nousuaan.

Mutta kyllä mulla on mielessä paljon parannuksia, jotka voisin ruokavaliooni ja ruokarytmiini tehdä. Toisaalta tällä hetkellä tuntuu, että ihan ensin olisi kiva, jos vaikka löytäisi rytmin ihan elämään ylipäätään. On hankala opetella aamiaisen syömistä, jos nukkuu kahteen. :D Olen kuitenkin yrittänyt muuttaa ajattelutapaani siten, että miettisin ennemmin niitä asioita, joissa olen jo onnistunut kuin soimaisin itseäni niistä jotka eivät tunnu vielä onnistuvan.

Kuvankaappaus 2014-3-21 kello 22.22.58

 

Niinpä iloitsen nyt siitä, että olen onnistunut jo jonkin verran ujuttamaan liikuntaa elämääni. En ehkä vielä liiku kuin pari, kolme kertaa viikossa, mutta teen sen suht mielelläni. Iloitsen myös siitä, että olen kiinnostunut ruoanlaitosta aiempaa enemmän. Se on edelleen mieheni, joka meillä suurimman osan kokkailusta hoitaa, mutta musta on tullut jo melko innokas apukokki. Vaikka en laskekaan kaloreita tai muuten tarkkaile syömisiäni laihtuminen mielessäni, niin huomaan, että olemme alkaneet entistä enemmän kokkaamaan itse aivan alusta alkaen puolivalmisteiden käytön sijaan. Ja se on tietenkin iloinen asia, joka samalla vie syömisiä parempaan suuntaan.

 

 

Kuvankaappaus 2014-3-21 kello 22.23.09

kuvituksena sekalaisia ruokakuvia Instagramistani

Ei siis mitään kovin kummoisia tässä rapakuntoisessa mätisäkissä, mutta muutama pieni ja oikeaan suuntaan vievä kuitenkin. Saako näistä iloita?

Avainsanat: , , ,

Hedelmäsalaattisilmä

Ottaa päähän! Miks helvetissä mun täytyy olla allerginen niin monille hedelmille???? Asia on harmittanut usein ennenkin ja muistan jopa kerran alkaneeni itkemään hedelmäosastolla, kun olisi tehnyt niin kovasti mieli päärynöitä, mutta olen suurimman osan ajasta silti ihan fine tän rajoitteen kanssa. Nyt kuitenkin rupes taas tää hedelmävamma ottamaan todella pahasti kupoliin. Miten kivaa ja helppoa olis välipalaksi nakella naamaan joku herkullinen ja kevyt hedelmä! Mutta kun vaihtoehdot on aina suurinpiirtein ne saamarin banaani ja mandariini. Multa tulee välillä banaanit ulos korvista, kun tuntuu ettei muita pysty syömään.

Toisinaan sitä kuitenkin ottaa riskejä ja kokeilee onneaan, että mitä jos tällä kertaa jostain syystä säästyisikin oireilta. (Tätä kohtalon uhmaamista tapahtuu lähinnä näin talvisaikaan, kun ei muuten ole paha allergia-aika. Keväällä ja kesällä en uskalla alkaa ylimääräisten allergeenien kanssa urheilemaan, kun muutenkin on jo olo hankala.) Eilen illalla esimerkiksi piti syödä mitä sattui kaapeista löytymään ja niinpä väsäsin itselleni herkullisen hedelmäsalaatti-jugurtti-iltapalan ja lohkoin rohkeasti mukaan yhden pienen omenan.

hedelmasalaattisilma

 

Oli ihan hemmetin hyvää, sen voin heti kertoa. Banaania, mandariinia, omenaa ja valion mango-kerrosjugurttia. Nam! Mutta Seuraavan tunnin ajan ei sitten ollutkaan kauhean nam, kun silmä aloitti perkeleellisen kutinan. Yleensä mulla reagoi hedelmiin suu ja olinkin odotellut tuon omenan aiheuttavan ehkä huulien turvotusta ja suunlimakalvojen kutinaa, mutta se pirulainen päättikin tällä kertaa kiusata silmää ja mun mitta-asteikolla noi silmäoireet on suun kutinaa pahempia. Allergialääke toki aina jonkin verran noihin auttaa ja joskus harvoin vetelenkin esim. suurherkkuani päärynää allergialääkken voimin himojen käytyä liian suuriksi vastustaa. Mutta eihän se nyt järkevää ole sekään.

Eli unohdetaan omena taas hetkeksi tämän jälkeen. Eihän se mitään, jos se oliskin vain yksi tai kaksi hedelmää, jotka tuottaa ongelmia, mutta kun niitä kiusankappaleita on kauheat määrät. Nou-nou-listalle kuuluu mm. persikka, aprikoosi, nektariini, luumu, päärynä ja kiivi. (Viime viikolla tosin sujautin puolikkaan kiivin smoothien sekaan ongelmitta. Erävoitto!) Eli kaikki ihanat!

Ja se miksi tää ärsytyksen nyt tänään sitten nosti päätään, oli se että huomasin tuossa suuni alkavan ikävästi kutista kiskoessani kitusiini smoothieta, joka ei mielestäni sisältänyt mitään vaarallista. Viheraamiaiseni ainekset olivat banaani, mandariini, ananas, tammenlehtisalaatti ja pinaatti. Ja veikkaan nyt syylliseksi ananasta. En oikeesti ala, jos sekin alkaa aiheuttamaan oireita!

Että olisko hyviä vinkkejä itselleni hieman tuntemattomammista hedelmistä, että mitä sitä uskaltaisi testailla? Nuo smoothiet ja hedelmäsalaatit kun olis todella hyvä ja helppo keino saada syötyä noita vitamiinipommeja ja kevyitä herkkuja, mutta kun en tiedä, että mitä sitä suuhunsa voisi pistää.

Help me please!!

PS. Oon nyt koko viikonlopun henkisesti valmistautunut siihen, että meen tänä iltana Sh’Bam-tunnille ja mua ärsyttää toi nimi ihan jäätävästi!!! :D

 

Avainsanat: ,