Koirajumppaa!!!

Torstaina osallistuin niin ihanalle ja hymyn huuliin nostattaneelle liikuntatunnille, ettei sille kyllä ihan helpolla löydy haastajaa. Sain kaveriltani Susannalta kutsun tulla tutustumaan hänen vetämälleen Dobo-tunnille. Jos on Dobo ihan vieras sana, niin kyseessä on eräänlainen ”koirajumppa” kuten itse asian suomensin. Dobossa on siis kyse koiran ja hänen ohjaajansa yhteisestä liikuntamuodosta ja se on suunniteltu kasvattamaan sekä koiran, että ohjaajansa lihaskuntoa, tasapainoa, kehonhallintaa ja liikkuvuutta. Harjoituksia tehdään ovaalin muotoisten jumppapallojen ja erilaisten tasapainotyynyjen kanssa.
pienet

Itselläni ei lemmikkiä ole, mutta sain lainata yhtä ihanaa pötkylää Sussen neljän koiran laumasta. Viisi-vuotias Corgi, Rino, oli minulle jo ennestään tuttu kaveri, sillä työskentelimme aikoinaan Sussen kanssa samassa firmassa ja Rino oli usein meitä viihdyttämässä pimeässä kuvankäsittelyluolassamme. Tiesin siis, että saisin aivan ihanan ja hyväkäytöksisen kaverin Dobo-kokeiluuni.

Kyseessä oli tutustumistunti jossa kerrottiin että mitä Dobo oikein on ja käytiin läpi erilaisia tapoja harjoitella Dobo-pallon ja tasapainotyyn kanssa. Osa harjoituksista on suunnattu enemmän koiralle, toiset taas ohjaajalle ja osassa pääsee molempien lihakset hommiin. Koska Rinolle homma oli jo tuttua, niin tuo pötkylä taiteili pallon päällä itsevarmana asennosta toiseen ensikertalais-haukkujen täristessä pallon päällä ihan samoin kuin minäkin. Jokainen jumppapallon tai tasapainolaudan kanssa taituroinut tietää, että siinä hommassa saa tosiaan aluksi olla kieli keskellä suuta ja hukassa olleet  syvät lihakset löytyvät.

pienet1

Ohjaaja sai välillä innokkaita pusuja muiltakin kuin omilta koiriltaan. :D

dobo09

Puuha oli minun mielestä erityisen mukavaa siksi, että siinä sai samalla tyydytettyä koiransilitysvimmaansa. Olin ihan onnenni kukkuloilla heti tunnin alusta saakka, kun pääsin rapsuttelemaan Rino-pötkylää. Eikä treenikaverinikaan pistänyt pahakseen, kun sai itselleen innokkaan paijaajan.

Vaikka tällä tutustumistunnilla ei mitään hurjan pitkiä sarjoja tehtykään, niin kyllä minä seuraavana päivänä tiedostin itsestäni mihin lihaksiin pallon kanssa keikkuminen erityisesti vaikutti. Ainakin alavatsan pienet sivuttaislihakset tiesivät tehneensä jotakin. Ja kävi kyllä selväksi, että Doboillen on mahdollista tehdä todella kattava lihaskuntotreeni. Ja voiko olla ihanampaa tapaa tehdä jotain niinkin inhaa kuin lihaskuntoa kuin karvakaverin kanssa!

pienet2

Dobon sanotaan kehittävän mm. koiran keskittymiskykyä, ketteryttää ja tasapainoa. Lisäksi harjoitukset auttavat hauvaa venyttämään lihaksiaan ja vahvistamaan syviä lihaksia. Ja ihan takuulla tällainen yhteinen puuhaaminen tekee hyvää myös koiran ja ohjaajan väliselle suhteelle. Jos mulla olis koira, niin tämä olis ihan must laji!

dobo02

Kuvat minusta ja Rinosta: Susanna Nieminen

Aina ei mennyt ihan ohjeen mukaan. Tässä olis Rinon kuulunut hypätä namin perässä mun yli, mutta tynnyrivatsani taisi olla liian korkea este pötkylälle, joten hän valitsi toisen reitin. Toisella kerralla taas minun istuessa pallolla, olisi Rino pitänyt saada kiertämään palloa, mutta herra päätti hypätä sylini kautta oikotietä herkkujen perään. Mutta naurua siis ainakin riitti. Enkä kyllä yhtään ihmettele, jos koirakaverini oli välillä vähän hämillään, minulla kun ei ehkä ole ihan kaikki viralliset koirakomennot hallussa. Porilainen Rino kun ei välttämättä tajua mitä tarkoittaa kainuulaisittain sanottu ohje, että ”peretä nyt vähäsen!!”. :D

Mutta hienosti me Rinon kanssa selvittiin ja tehtiin monenlaisia temppuja. Pallon päällä saatiin pysymään niin ensikertalainen Veera kuin konkari Rinokin. Ja pallohommien jälkeen käytiin vielä yhdessä jäähdyttelemässä pienellä kävelylenkillä. Positiivista kokemuksessa oli myös se, että allergialääkkeiden unohtamisesta huolimatta selvisin tunnista vain muutamalla aivastuksella. Mutta parasta kaikessa oli tietenkin Rinon paijaaminen. Miten onnelliseksi sitä voikaan tulla siitä, että saa halailla tuollaista söpöliiniä!

Täällä Porissa Dobo-tunteja siis järjestää minulle tämän kokeilutunnin tarjonnut Koirakoulu Hirvee Harmikoira.   Muiden paikkakuntien Dobo-ohjaajia löytyi ainakin sivustolta dobo.fi. Siellä myös enemmän tietoa lajista.

Avainsanat: , ,

10 ajatusta artikkelista “Koirajumppaa!!!

  1. Minna Manner sanoo:

    En ole ennen kuullutkaan tosta lajista, varmaan kivaa! Ehkä sitten seuraavan koiran kanssa vois kokeilla, meidän bulldoggivanhus kun on saattohoidossa…

  2. maakariakka sanoo:

    Ihana meininki! Ja muutenkin eläimen kanssa tulee liikuttua ihan huomaamattaan, esim Panu-kissan jokailtainen leikkihetki on jumppaa myös mulle kun kiemurtelen kummallisiin asentoihin perse pystyssä kun pallo meni lipaston alle tai jotain. Joskus villeissä leikeissä olen jopa hengästynyt! No siis mulla on ylipainoa jotain 50 kg ja liikun yleensä yhtä paljon kuin keskiverto ameeba…

    Tää sun blogi on hyvä inspiraatio mun pikku hyvinvointiprojektille (inhoan sanaa elämäntaparemontti) ja eniten tykkään realismistasi: välillä syödään suklaakeksejä ja välillä pyllähdetään :D

  3. Heli S. sanoo:

    Tätä haluisin ehdottomasti kokeilla! Ei vaan ole kursseja täällä Hämeenlinnassa ja autotta ei viitsi koiran kanssa lähteä muualle. Sopisi varmasti hyvin meille: ihminen joka yrittää laihtua ja liikkua ja villakoira joka ei ole koskaan paikallaan.

  4. kirahvinen sanoo:

    Tämä kuulostaa ihan mahtavalta! Laitan tuon sivun kirjanmerkkeihin ja pidän silmällä siltä varalta, että täälläkin päin Suomea kurssi järjestettäisiin. Olisi ihan mahtavaa päästä tekeen jotain tällaista yhdessä tuon meidän yli-innokkaan karvakasan kanssa. Kiitos tästä lajivinkkauksesta, ei varmaan hirveän monessa muussa blogissa olisi tullut vastaan. :)

  5. Tättärää sanoo:

    Ihana koissu! ”Minulla on lyhyet jalat, menenkin täältä alta..” :)

  6. […] vinkata taas välillä Rapakunnossa -blogistani. Siellä on viime päivinä ollut juttua mm. Dobosta (eli mun sanoin koirajumpasta) ja juoksukoulun aloittamisesta. Käy ihmeessä lukaisemassa mun […]

Jätä kommentti Tättärää Peruuta vastaus